Autohuolia..

Selvennykseksi tähän heti ensimmäiseksi, että meillä on ollut ongelmia aina enemmän tai vähemmän autojen kanssa. Epäilen jo, että vaikka ostaisin skootterin, niin se olisi koko ajan huollettavana. Peugeot ei ainakaan merkkinä "sopinut" meikäläisille. Ihan kummia vikoja ilmeni jatkuvasti. Ostimme noin 2,5-vuotta sitten uuden (käytetyn) A3:sen. Päätettiin sitten vaihtaa merkkiä, kun ajateltiin sen (ehkä) auttavan. :P Sen väri on aivan mahtava - lika ei näy ja valosta riippuen se saa aivan uusia vivahteita. Tykkään! :) Varustelutaso on myös aika jees ja ajomukavuus on hyvä ja kaikkea muuta kivaa.

Mutta... Ensimmäisenä vuonna kaikki sujui suht hyvin. Ei ollut mitään pahempia ongelmia, kunnes.. Aluksi ihmettelin, että mikä auto voi juoda niin paljon moottoriöljyä? Siis 2 dl/1000 km. :O Kokoajan sai olla lisäämässä. Ja mikä ihmeen Long Life-huolto??? Ihan normaalia käytöstä mukamas. Pyh! Sitten alkoi viime syksynä ongelmat moottorivalon kanssa. Mitään varsinaista vikaa ei koskaan oikein löytynyt, tietenkään. Vaikka kiikutettiin se huoltoon siitä useamman kerran.

Lopulta siihen tuli ongelmaksi se, että huippunopeus tippui 40 km/h ja auto tärisi ihan hillittömästi. Ja eikun huoltoon. Väittivät moottorin venttiileissä, tms. olleen vikaa. Auto toimi jonkin aikaa taas sen jälkeen.
Noh, parin kuukauden päästä viime talvena tuli pisteenä i:n päälle isompi ogelma. Auto hajosi maanantain kunniaksi aamulla kesken duunimatkan niin, että sillä ei voinut ajaa. Se lähti hinauksella huoltoon. Seuraavana päivänä se oli valmis, joten haettiin se kotiin. Keskiviikkona aamulla sama vika samassa kohtaa matkaa ja eikun hinauksella takaisin huoltoon. No, se oli iltapäivällä ok ja haettiin se taas pois. Kunnes perjantain ratoksi ajelimme iltapäivällä sen taas takaisin tuttuun paikkaan duunipäivän päätteeksi, kun moottorivalo paloi jälleen. Jipii!

Onneksi meillä on kaukoviisaasti tällä kertaa täyskasko, koska ei kyllä olisi ollut varaa maksaa saman viikon aikana yli 700€ kaiken maailman maksuja. Vakuutus on jo maksanut itsensä takaisin, joten meidän tapauksessa tosi hyvä valinta. :) Joka tapauksessa tässä vaiheessa olin jo ihan kypsä ja sanoin, että auto ei tule takaisin ennen kuin se OIKEA vika löytyy. Seuraavalla viikolla saatiin soitto, että vika oli löytynyt vihdoinkin! Jossakin suodattimessa oli ollut pieni reikä pidemmän aikaa, jolloin muutaman mutkan kautta moottorin koneeseen oli joutunut hienoa metallipölyä. Jostain syystä Audin ajotietokone ei osannut havaita vikaa oikein, vaan ilmoitteli kaiken maailman muita vikoja. Valkoiseksihan siinä meni, kun kuulin, että moottorin kone pitää vaihtaa. Siis hintahan sellaiselle on yli 15 000€. Puuh, onneksi sentään saatiin se Audin tehtaan piikkiin ja laina-autohan meillä oli jo onneksi käytössä. Kokeilin muuten useampaa erilaista Audin ja Wolksvagenin autoa siinä parin viikon aikana, joten omat taidotkin hieman kehittyi niillä siinä ajellessa. :)

Huh, nyt luulin päässeeni eroon kaikista vioista vähäksi aikaa. Ainakaan öljyä ei ole tarvinnut lisätä kertaakaan koneen vaihdon jälkeen. Ja pah, oli muka normaalia.. Helmikuun kilsahuollossa kaikki sujui ok, nou hätä, mutta sitten... Keväämmällä ihmeteltiin, että auto käyttäytyy omituisesti ajellessa ja vietiin se huoltoon. Mitään suurempaa ei löytynyt. Kunnes toukokuussa takaa kuului rahinaa sen verran, että oli pakko viedä se huoltoon taas. Autosta oli joku jarrujen varoitusanturi rikki, joten jarrupalat piti vaihtaa, kun olivat lopussa. Samalla vaihdettiin joku "rumpu" toisen eturenkaan kohdalta, jotta ajo-ominaisuudet korjaantuisi normaaliksi. Siltikin se tuntui kyllä hieman oudolta ajossa.

Ja tittidii! Pari viikkoa sitten tapahtui jotain ihan kamalaa. :( Autosta lähti ilmeisesti jotain irti ja pelkäsin, että siitä tippuu moottori tai pakoputki, tms. kadulle. Siis ihan järkky ajaa! Lallatilei, veimme sen taas yllätys, yllätys: huoltoon. Tällä kertaa saimme laina-auton samantien, koska epäilivät korjauksen vievän useamman päivän. Iltapäivällä saatiin soitto, että auto on kunnossa.. Huollon tyypit oli vain UNOHTANUT kiristää moottorin pultit sen vaihdon yhteydessä, joten ihmekkö tuo, jos pultit lentelee pitkin maita ja mantuja. Prkele! Huoh, nyt oli vihdoinkin kaikki kunnossa.

Hih! :) Eipäs muuten ollutkaan... Viime tiistaina auton varashälytin rupesi reistailemaan ja koulun pihalla olikin sitten sellainen piippaava valoshow että! :D Kyllä oli varmaan muut ihmeissään, kun eihän meikäläinen kuullut/nähnyt mitään sisälle luokkaan. Onneksi satuin kuulemaan epämääräistä melua olko-ovelta jossain vaiheessa, joten menin pelastamaan ohi kulkevien kuulon.

Joo, no nyt sit tänään puhkesi rengas kaupan päälle! Hahahah, siis ihan uskomatonta! :) Ja huomenna lauantaiaamun ilostukseksi korjauttamaan sitä..

Että näin meikäläisillä! Mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa, niin jatkoa seuraa lähiaikoina..

Haaveissa vaatehuone

Olen pidemmän aikaa haaveillut vaatehuoneesta. Siis ISOSTA vaatehuoneesta. Nykyinen metri kertaa 1,5 metriä on aivan liian pieni meikäläisen kaikille vaatteille, kengille ja asusteille.. No onhan meillä sen lisäksi tuo iso vaatekaappi ja lipasto makkarissa, ja tuulikaapissakin tilaa. Mutta, kun ei ne riitä, niin ei. ;) Olisi niin makeeta tehdä kokonaisesta huoneesta vaatehuone. Sellainen, jossa olisi kunnon hyllyjen, ripustustankojen ja laatikostojen lisäksi iso ikkuna, peili ja tilaa silityslaudalle, ym. Ja kengille olisi oma hyllykkönsä, vöille oma paikkansa ja ennen kaikkea laukuille ruhtinaallisesti tilaa. Hmmm.. Tämän unelman kyllä vielä joskus toteutan!


Kyllä minulle kelpaisi mainiosti vaikka tuo sinkkuelämän Carrien vaatehuone sitä odotellessa. Sitten tulisi tosin todennäköisesti hieman ongelmia kissojen kanssa. Ne, kun haluaisivat sinne ja se ei käy. En halua niiden kiipeilevän hyllyillä ja karvaavan vaatteita. Vaikka niin kultaisia ovatkin, niin jossain menee silti raja..


Tässä on hauska vaatehuonekokonaisuus. Se on vaatesuunnittelija Anna Suin vaatehuone hänen kotoaan Manhattanin kattohuoneistosta. Jänniä kalusteita ja katseenkiinnittäjiä mielenkiintoisten vaatteiden lisäksi. Kiva! :)

Ideointia sisustukseen

Vau, mikä näkymä! Tuohon kyllä kannattaa tähdätä, jos haluaa asunnon uima-altaalla meren ääreltä. Kelpaisi kyllä minulle, anytime! Voisin niin kympillä kuvitella itseni tuonne katoksen alle varjoon nauttimaan kuumasta kesäpäivästä, jonkin kylmän juoman ja hyvä kirjan kera.. Ah, ihanuutta!


Oi, mikä väriloisto! Pidän kirkkaista väreistä, mutta liika on kuitenkin liikaa.. Tämä on kyllä todellakin siinä rajoilla pystyisinkö asumaan tuon värisen kylppärin kanssa samassa asunnossa. Jonkin aikaa se varmaan menisi, mutta veikkaisin, että kyllästyisin siihen aika nopeasti. Itse pidän paljon nykyisestä kylppäristämme, jonka perusväreinä on mattavalkoiset laattaseinät ja tummanharmaa laattalattia mattana. Siihen pystyy yhdistämään mitä värejä tahansa ja meillä onkin yleensä mm. pyyhkeissä kirkkaita värejä. Niillä saa vaihdettua nopeasti tilan yleisilmeen fiiliksen mukaan ja ennen kaikkea: se on nopeaa ja helppoa.


Ihana tuo ikkunan edessä oleva penkki (tahtoo sellaisen). Olen aina haaveillut leveästä ikkunalaudasta tai sen tyylisestä penkistä ison ikkunan edessä. Näin hiljattain El Mueblen lehdessä aivan mahtavan suoraan rakenteisiin tehdyn noin metrin leveän ja metrin korkeudella olevan ikkunasyvennyksen portaiden alla keittiössä, johon oli laitettu patja ja muutamia tyynyjä. Siis aivan supersiisti kokonaisuus!

Unia ja viikonlopun nautintoja

Huh, nyt on taas menossa kaikenlaista samaan aikaan. Siitä varmaan johtuukin, että olen nähnyt viime aikoina paljon unia. Osan muistan aamuisin vielä hyvin. Erityisen ahdistavana koin alkuviikosta sen, että näin molempien kissojeni kuolevan tunnin välein. Sain unessa itkukohtauksia vähän väliä, kun ajattelin siinä, että kumpaakaan ei ole enää ilostuttamassa elämääni. Jonkinlainen menettämisen pelko kai se oli, mene ja tiedä sitten.. Onneksi mussukat on hyvissä voimissa ja arvatenkin ne saivat paljon haleja seuraavana aamuna, kun kaikki olikin hyvin.
Viime yönä näin unta yhdestä lapsuuden ystävästäni, jota en ole nähnyt vuosiin. En ole edes ajatellut häntä pitkään aikaan. Samassa unessa olivat myös mm. isäni ja pari nykyistä työkaveriani, joilla ei kyllä normaalisti ole mitään yhteyttä keskenään. Tämä oli ihan mukava ja viihdyttävä uni, vaikka en siitä paljoakaan enää aamulla muistanut. Ehkä prosessoin unissa alitajunnassani kaikkea nyt tapahtuvaa, kun valveillaoloaika ei riitä.


Tänään heräsin pitkästä aikaa reippaasti aamupäivän puolella ja mitä ihmettä? Ilman herätyskelloa! Yleensä olen niin väsynyt työ- ja kouluviikon jäljiltä, että voin nukkua ihan helposti kellon ympäri viikonloppuisin. Edes kumpikaan kissa ei ollut herättelemässä. Oli rattoisa aamu, join kaikessa rauhassa kahvia ja luin kirjaa sohvalla kotoisasti kissa sylissä. Ja aurinko paistoi vieläkin niin lämmittävästi keittiöön, ihanaa. :)

Urheilullisia asentoja vaatesuunnitteluun

Eilen koulussa innostuin parista urheilullisesta kuvasta ja aloitin hahmottelemaan niitä paperille. Erityisesti Lacosten hyppykuva ja Niken silta-asento parin vuoden takaisista lehdistä jäi mieleeni. Seuraavan malliston aiheena on suunnitella liikunnallisia hyvän olon vaatekokonaisuuksia, joten mikäpä olisikaan hauska tapa esittää vaatteita kuin liikkeessä oleva keho.


Onhan näiden asentojen piirtäminen hieman haasteellisempaa kuin ns. perinteinen mallien poseerausasento, mutta uskon, että saan näistä kuitenkin hyvännäköisen kokonaisuuden portfolioni liitteeksi. Jännittävää! :)

Tapettimaailmaa

Siis aivan mielettömiä juttuja netistä pystyy nykyisin tilaamaan! Minä, joka en siis todellakaan ole ollut koskaan mikään tapetti-ihminen, harkitsee jo vakavasti jonkin tapetin hommaamista, jos ne noin hienoja on nykyisin. Eikä hinnatkaan ole ihme kyllä mitenkään pilvissä, kuten voisi ehkä luulla.

Toinen mielenkiintoinen tuttavuus on mahdollisuus tehdä omista kuvista julisteita tai tauluja kohtuulliseen hintaan. Mietintämyssyssä on jo monta lahjaideaa tuon teemoilta. Hmmm.. :)

Ensimmäinen on aina jännittävin..

Juu, tästä se nyt sitten lähtee ja ihan fiilispohjalta mennään.. :)

Idea tähän taisi lähteä tänään päivällä pilkkoessani omenoita pakkaseen. Jotenkin tuntuu nykyisin, että melkein jokaisella "interaktiivisella" tutulla on oma blogi tai ainakin vähintäänkin Facebook-tili. Mielenkiintoisia ilmiöitä kieltämättä molemmat. Jopa isälläni on FB-tili ja paljon kavereita siellä, hän onkin aina ollut sellainen "tietokonenörtti". Sieltä se varmaan meikäläisellekin on siirtynyt aikoinaan, kun sain ensimmäisen Atarin 9-vuotiaana. Kovasti kirjoittelin silloin tarinoita ja pelailin pelejä. Legendaariset Pacman ja Tetris oli ihan ylivetoja. Myöhemmin isi osti (itselleen) Nintendon ja silloin vasta pelattiinkin ja joskus jopa koko perheen voimin. Nykyisin naputtelen konetta töissä ensin 8h, sitten vielä parhaassa tapauksessa koulussa illalla 4h ja päälle sopivasti pari tuntia kotona. Huh, jos joku on tietsikkanörtti, niin se taitaapi olla kyllä allekirjoittanut..

Nyt Nadyalle (toinen kattimattini) tuli äkillinen halipula ja se änkesi syliin tähän koneen ja meikäläisen väliin. Kohta puutuu kyllä jalka.. No näinhän se yleensä menee. Jos istahdan alas ja pysyn hetkenkin paikallani, todennäköisesti jompi kumpi kissoista on änkeämässä syliin. On ne niin kultaisia omia mussukoita, vaikka välillä kyllä tuntuu, että hermot menee, kun sohva on raadeltu, olkkarin matto kynitty ja hiekkaa levitelty laatikosta joka nurkkaan. Pisteenä i:n päälle tytöt on keksineet tänä kesänä, että takapihan oven tiivisteet on tosi maukkaita. Hahaa, laitoin tabascoa tiivisteiden nurkkiin ja nyt ne on jätetty toistaiseksi rauhaan. Ei se kyllä ole kovin nätin näköistä: punertavat läntit valkoisessa tiivisteessä, mutta onpahan pysyneet nyt sentään paikoillaan.